Täällä paikallisen arki on hyvin yksinkertainen ja se riippuu täysin missä asut. Asutko rannikolla, vuoristossa vai viidakossa vai missä. Suurimalla osalla täällä vuoristossa on istutuksia mm. maissipeltoja, platano puita (ruokabanaani) yms. Tai sitten omassa talossa tienda (eli ”pikkukauppa” ”kioski” en tiedä mikä ois vastine Suomessa sille). Työskentely alotetaan aikasin kun aurinko nousee, kouluki saattaa monella jo alkaa 7 aamulla, ja lopetetaan auringonlaskun aikaan. Täällä aurinko nousee ja laskee aina samaan aikaan ympäri vuoden, joten päivän pituus ei koskaan muutu.
Ruoka riippuu täysin missä asut. Koska kaikkialla syödään erilailla.
Tässä on esimerkki vuoristolaisen ruokailusta:
aamupala kuumaa maitoa, leipää, kananmuna
lounas/päivällinen mote(keitettyä maissia) ja riisiä + alkupalakeitto (esim. kananjalkakeitto, johon sisältyy munuaiset, maksa, jalat (varpaat), sydän ja kaula, (aquado de pollo), lehmän vatsalaukkukeitto (cuatita) )
illallinen riisiä, maissia, keitettyä perunaa korianterin kanssa
Herkkuruokia: sancho a la barbosa (sika tikun varressa, kokonainen päineen), umitas(jauhettu maissi, kananmuna, mausteet; kääritään platanon lehteen ja vesihöyryssä tehty. Vastaa ”kahvileipää”) tamales (jauhettu maissi, kananmuna, keitettyä kanaa revittynä, vihanneksia), cui (eli marsu sen on herkkuruuista suosituin ja kaikkein hienoin mitä voidaan tarjota! En aio maistaa!)
Tyypillinen rannikkolaisen ruoka:
aamupala riisiä ja kalaa sekä menestra (kastike, linsseistä tai pavuista tehty)
lounas/päivällinen ceviche con chifles (eli kylmää keittoa raaka-aineina lime,sipuli, tomaatti, kala (raaka, kypsentyy limellä) tai katkaravut; chifles eli platanosta leikattuja lastuja jotka on paistettu rasvassa)
illallinen riisiä ja kalaa tai kanaa, salaattia( valkokaalia siivuina, sipulia maustettuna limellä, pippurilla ja suolalla, välillä saattaa olla porkkanaa joukossa)
Herkkuruoka: cuatita (lehmän vatsalaukkukeitto) patagones (ruokabanaania leikataan siivuks ja litistetään, jonka jälkeen paistetaan pannulla rasvassa ja litistetään vielä kerran)
Yhteistä kaikkien Ecuadorilaisten ruokatottumuksessa on se että kaikki syö JÄRJETTÖMÄN paljon! Suomessa kun puhutaan rekkamiehen annoksesta niin täällä sen annoksen vetää pikkutytötkin rannikolla, ja silti kaikki on hoikkia.
Hedelmiä täältä löytyy niin miljoonaa eri lajia ja joka paikassa kasvaa tietenkin vähän erilaista. Löytyy sellaisia hedelmiä joita edes paikalliset eivät tiedä. Kun Suomeen palaa niin tulee kyllä niin ikävä näitä ruokia!
